Helsingin Kokoomuksen Naiset

”Rauha on tahdon asia”

Halu luoda rauhaa ja pitää Eurooppa turvallisena on  Euroopan Unionin keskeinen tehtävä. EU-parlamentin on palautettava päätöksenteon keskiöön suuret linjat kuten sisäinen turvallisuus, puolustus ja  sivistys. Realismia Eurooppa kaipaa myös suhteessa naapuriinsa Lähi-itään. 

 

Teksti: Seida Sohrabi

 

Turvallisuudesta ei ole elinikäni aikana puhuttu niin laajasti ja perusteellisesti kuin mitä viime vuosina on puhuttu. Venäjän laajamittainen ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan herätti Euroopan. Herätystä Eurooppa on kaivannut trendi-ilmiöiden perässä juoksemisen ja vähäarvoisimpiin asioihin keskittymisen sijaan.

 

Saavuin Suomeen pakolaisena perheeni kanssa ollessani 5-vuotias. Kurdien historiaan ja omaan taustaan teini-iässä perehtyessä arvostus Suomea ja suomalaisia kohtaan kasvoi. Tulin kysyneeksi: kuinka pieni kansakunta, jonka naapurina on aggressiivinen ja voimakas Venäjä on pystynyt rakentamaan näin menestyneen, oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan? Uteliaisuus ja kiinnostus vei opiskelemaan Turun yliopistoon poliittista historiaa. Sen kautta sain vastauksen.

 

Suomalaiset ovat järkevä kansa. Maailman myllerryksessä osaamme pitää kädet puhtaina, pään kylmänä ja sydämen lämpimänä. Me suomalaiset olemme pragmaattisia, osaamme pitää yhtä ja löytää konsensusta vaikeina aikoina. Menestysreseptiä ei ole syytä rikkoa.

 

Hiili- ja teräsyhteisö loi rauhan Eurooppaan. Voisimmeko toivoa samankaltaista elämää ja rauhaa arvostavaa rauhan yhteisön syntymistä Lähi-itään.

 

Muutaman viikon kuluttua käydään EU-vaalit, jotka eivät valitettavasti sen merkittävyydestä huolimatta kiinnosta suomalaisia. Vuoden 2019 EU-vaaleissa äänestysprosentti Suomessa oli 42,7 % ja tänä vuonna luku uhkaa jäädä jälleen alle 50 %. Tästä huolimatta tämä aika vaatii kokemusta ja vastuunkantajia myös Euroopan parlamenttiin. Suuret linjat kuten sisäinen turvallisuus, puolustus, sivistys ja talous on palautettava parlamentin päätöksenteon keskiöön. On katsottava historiaan ja kysyttävä miksi ja miten Euroopan unioni syntyi.

 

Kuusi maata perusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) vuonna 1951 kestävän rauhan aikaansaamiseksi ja väkivallan kierteen ja vastakkainasettelun lopettamiseksi. Sen tavoitteena oli estää Euroopan sodat sitomalla valtiot hiili- ja teräsalan yhteismarkkinoihin. Yhteisö laajeni ja sen seurauksena syntyi Euroopan unioni.

 

Halu luoda rauhaa ja pitää Eurooppa turvallisena on unionin keskeinen tehtävä, jonka jokaisen on syytä pitää mielessä. Eurooppa on saanut kokea terroria, sotaa ja Venäjän jatkuvaa pyrkimystä horjuttaa eurooppalaisia lisäämällä vastakkainasettelua. Helmikuussa 2022 heräsimme realismiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

 

Realismia Eurooppa kaipaa myös suhteessa naapuriinsa Lähi-itään. Kaikki, mitä Lähi-idässä tapahtuu, vaikuttaa suoraan tai välillisesti meihin. Siksi tarvitsemme päättäjiltä ymmärrystä ja osaamista Lähi-itään liittyen. Vaikka kansalaisten tieto on huomattavasti parempaa kuin vuosikymmen sitten, on tiedoissa edelleen rutkasti petrattavaa. Iloista on ollut nähdä, että ihmisten kiinnostus Lähi-itään on kasvanut, eikä vähiten sen vuoksi, mitä Israelin ja Palestiinan välillä tapahtuu.

 

Ajatus, joka kuvaa tavallisen suomalaisen kantaa Lähi-idästä on, että ainahan ne on siellä tapelleet. Tulkinta on valikoiva, vaikka oikeassa onkin. Nimittäin niin on tapeltu Euroopassa, kunnes syntyi tuo mainio hiili- ja teräsyhteisö, joka loi rauhan Eurooppaan. Voisimmeko kenties toivoa samankaltaista rauhan yhteisön syntymistä Lähi-itään. Yhteisöä, joka arvostaa elämää ja rauhaa enemmän kuin kuolemaa ja kostoa. Kaikki on mahdollista, sillä kuten edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari on todennut; rauha on tahdon asia.


VTM Seida Sohrabi on Lähi-idän ja islamin asiantuntija, kouluttaja ja kirjoittaja sekä kokoomuksen kaupungin varavaltuutettu Helsingissä.