Euroopan parlamentin jäsen Aura Salla toi esille EU:n digitaalisen kehityksen ja sen vaikutukset kansalliseen päätöksentekoon. Tavoitteena on, että Eurooppa olisi itsenäisempi erityisesti turvallisuuden ja talouskasvun suhteen. Hän painotti itärajan merkityksen ymmärtämistä sekä sitä, miten digitaalisuus liittyy
kokonaisturvallisuuteen ja kilpailukykyyn. Eurooppaa säädellään liikaa ja USA ja Kiina hyödyntävät eurooppalaista tietoa teknologiansa kehittämisessä, mikä voi asettaa Euroopan haasteelliseen asemaan. Turvallisuustietoisuuden lisääminen on olennaista, ja tietoturvan tulee olla osa kokonaisturvallisuutta. Aura
Salla korosti tarvetta edistää eurooppalaisia yrityksiä, erityisesti myös julkisten hankintojen kautta, ja panostaa korkean teknologian yrityksiin tulevaisuuden kasvun mahdollistamiseksi. Euroopassa tarvitaan enemmän rohkeutta, riskinottoa ja kilpailukykyisiä yrityksiä sisämarkkinoilla.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen toi esille kansallisia toimia ja niiden vaikutuksia digitalisaation kehitykseen Suomessa. Valtiovarainministeriössä visioidaan tekoälyn täysimääräistä hyödyntämistä nopeasti etenevän kehityksen myötä. Kyseessä on yhteiskunnallinen muutos: tekoäly vaikuttaa siihen, miten
yhteiskunta toimii ja miten ihmisten arki muuttuu. Lainsäädännöllisiä esteitä tiedonkululle ja digitaalisuudelle
pyritään poistamaan, jotta julkiset palvelut olisivat mahdollisimman sujuvia ja saavutettavia. Sähköinen tunnistautuminen olisi hyödyllistä toteuttaa kaikille saavutettavissa olevana sovelluksena, joka ei olisi sidoksissa pankkeihin tai pankkitunnuksiin. Digilompakon odotetaan valmistuvan vuoden 2027 loppuun
mennessä, ja sen toivotaan tuovan ratkaisun tähän haasteeseen.

Kelan johtaja Nina Nissilä kertoi miten Kela Eepos-hankkeessaan uudistaa etuuskäsittelyään. Tavoitteena
on yksinkertaistaa prosesseja. Palveluiden kehitys pohjaa asiakasymmärrykseen, jolloin asiointi helpottuu ja
nopeutuu. Joissain tapauksissa asiointitarve voi poistua kokonaan. Etuuskäsittelyn automatisointi parantaa
Kelan tuottavuutta ja nopeuttaa päätöksentekoa. Uudet tietojärjestelmät rakennetaan vastaamaan 2030-
luvun digitaalisia vaatimuksia. Ensimmäiset uudet palvelut otetaan käyttöön vuonna 2027, ja koko uudistus
etenee vaiheittain vuoteen 2032 saakka. Hankkeen arvioitu kustannus on noin 589 miljoonaa euroa 10
vuoden ajalle.

Kela jakaa vuosittain 17 miljardia etuuksina, joista suurin osa haetaan digitaalisesti. Kaikki eivät kuitenkaan
voi tai halua käyttää digikanavia ja tämä otetaan jatkossakin huomioon palvelujen kehittämisessä.
Viranomaisten välinen tiedonsiirto on kehittymässä, mutta asiakkaat joutuvat edelleen toimimaan
rajapintana. Eepos-hankkeen tavoitteena on uudistaa etuusjärjestelmät ja kehittää asiakaslähtöinen
asiointipolku, jossa tiedot siirtyvät sujuvammin ja palvelut ovat kokonaisvaltaisemmin asiakkaan tarpeisiin
suunnattuja. Tähän tarvitaan myös lainsäädännöllistä tukea.

Keskusteluun osallistuivat tekoälyn ja robotiikan strategisti, Cristina Andersson, ministeriöiden generatiivisen tekoälyn yhteistyöryhmän pääsihteeri Aleksi Kopponen, kansanedustaja Terhi Koulumies sekä johtaja Nina Nissilä. Moderaattorina toimi toimitusjohtaja Kati Harjuhahto-Madetoja.

Paneelikeskustelussa pohdittiin kysymystä: voiko digitalisaatio pelastaa suomalaisen yhteiskunnan? Työikäisten määrä vähenee, joten on välttämätöntä löytää keinoja palveluiden turvaamiseksi. Paneelin mukaan digitalisaatiolla voidaan parantaa tuottavuutta, mutta muutoksen ytimessä ovat kuitenkin osaavat ihmiset, jotka hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja. Kaikki menestyvät yritykset rakentavat tuotteensa tavalla tai toisella digitalisaation varaan. Haasteena nähdään se, että työpaikkoja katoaa nopeammin kuin uusia ehtii syntyä.

Aleksi Kopponen totesi, että digitalisaatio toimii parhaimmillaan huomaamattomasti arjessa. Nina Nissilän mukaan ratkaisujen ei tule olla keinotekoisia, vaan niiden tulee helpottaa elämää. Terhi Koulumies kertoi, että digitalisaation alkuvaihe vähentää työpaikkoja ja murrosvaiheessa uudet syntyvät hitaasti – nyt ollaan
tämän rakennemuutoksen kynnyksellä.

Keskusteltiin myös siitä, tulisiko digitalisaatio ottaa osaksi hoitajamitoitusta. Christina Andersson toi esiin,
että kirjaaminen vie paljon hoitajien aikaa, mutta tekoälypohjaiset apuvälineet voivat nopeuttaa tätä työtä, antaen hoitajille enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön – tätä hyödynnetään jo HUSissa ja Attendolla. Kokoomuksen kannan mukaan digitalisaation tuominen osaksi hoitajamitoitusta vapauttaa resursseja ja
antaa hoitajille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäväänsä.

Lopuksi keskusteltiin vielä siitä, voisivatko etäkäynnit olla hyvä ratkaisu väestön kasvaviin palvelutarpeisiin.

Terhi Koulumies totesi, että laaja poliittinen yksimielisyys vallitsee etähoidon kehittämisen tarpeesta. Koulumies kuitenkin muistutti, että tähän liittyy myös tietosuojakysymyksiä. Hän mainitsi, että Orpon hallitus aikoo viedä etähoitoa eteenpäin, mutta käytännön toteutuksessa on edelleen monia haasteita.

Aleksi Kopponen korosti kommentissaan, että digitalisaation tuella on mahdollista reagoida palvelutarpeisiin
välittömästi ja diskreetisti. Kopposen mukaan etäpalvelut ovat hyvä tapa vastata erityisesti ikääntyvän väestön kasvaviin tarpeisiin.

Christina Andersson toi esiin konkreettisen esimerkin lääkerobotista. Hänen mukaansa lääkerobotista on
suuri hyöty myös hoitohenkilökunnalle, esimerkiksi hoitajien ei tarvitse enää ajaa ruuhkassa jakamaan lääkkeitä asiakkaille. Anderssonin mukaan lähes jokaisella hyvinvointialueella pyritään laajentamaan kotisairaanhoitoa, ja Helsingissä tätä on toteutettu jo pitkään menestyksekkäästi.

Nina Nissilä puolestaan nosti puheenvuorossaan esiin, että esimerkiksi muistisairaille etähoito ei ole hyvä ratkaisu. Nissilä korosti, ettei etähoito sovi automaattisesti kaikille asiakasryhmille, vaan jokaisen tarpeet on huomioitava yksilöllisesti.

Kysymykseen siitä, onko tekoäly uhka vai mahdollisuus, paneelissa esitettiin monipuolisia näkemyksiä. Nina Nissilä painotti, että tekoälyn käyttöä tulee lähestyä viisaasti ja hallitusti, jotta sen hyödyt voidaan maksimoida ja haitat minimoida. Christina Andersson puolestaan totesi, että Suomella olisi mahdollisuus ottaa ennakoivampi rooli tekoälyn kehityksessä, ja huomautti samalla, että käyttäytymisdata valuu tällä hetkellä pääosin Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Andersson nosti esiin huolen siitä, että laajat käyttäytymismallit mahdollistavat ihmisten toiminnan ennakoinnin ja jopa manipuloinnin, mikä voi muodostua uhkaksi
yksilönvapaudelle.

Aleksi Kopponen toi esiin realiteetin, että maailma on jo siirtynyt tekoälyaikaan, eikä Suomella ole vaihtoehtoja jättäytyä kehityksestä jälkeen. Hän korosti, että kyse ei ole vain aivovuodosta, vaan myös yritykset voivat siirtyä maasta pois, ellei Suomessa panosteta tekoälyn ja datan hyödyntämiseen. Kopposen mukaan ratkaisevaa on, mihin Suomessa panostetaan ja millaisia arvovalintoja tehdään – tekoäly on ehdottomasti mahdollisuus, jos se osataan hyödyntää oikein.

Terhi Koulumies puolestaan korosti, että tekoäly tarjoaa Suomelle mahdollisuuden erityisesti puolustusteollisuudessa, jossa markkinat ovat maailmanlaajuiset ja kasvupotentiaalia riittää.

Yleisökysymyksessä pohdittiin, miten ylläpidetään luottamukseen ja ihmiskeskeisyyteen perustuvaa yhteiskuntaa, kun tieto voi pahimmillaan joutua epäeettiseen käyttöön. Keskustelussa korostui tarve eettisille pelisäännöille, avoimuudelle ja hallitulle kehittämiselle – tekoälyn mahdollisuudet voidaan hyödyntää turvallisesti vain, jos yhteiskunnassa rakennetaan luottamusta ja pidetään ihminen kehityksen keskiössä.

Luottamukseen ja ihmiskeskeisyyteen perustuvan yhteiskunnan ylläpito edellyttää panostusta kyberturvallisuuteen, osallistavaan ilmapiiriin sekä yhteistyöhön ja avoimuuteen. Näillä keinoilla voidaan ehkäistä tiedon epäeettistä käyttöä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta.