LUOTTAMUS SYNTYY HYVÄSTÄ HOIDOSTA

Istuimme ystävieni kanssa kahvilla. Yksi meistä oli joutunut sairaalahoitoon. Sieltä hän oli soittanut muutamille meistä. Puheluissa oli korostunut tyytyväisyys saatuun hoitoon ja myös sen nopeuteen. Henkilökunta oli ollut erittäin ystävällistä.

Kun sitten keskustelimme tilanteesta kahvikuppiemme ääressä useampi reagoi kuin hyvä ja ystävällinen hoito olisipoikkeus. Ryhmässämme oli minun lisäkseni toinen sote-ammattilainen, joka tässä kohden puuttui keskusteluun korostaen, että hoito nyt pääsääntöisesti on aina hyvää ja henkilökunta on ystävällistä. Ja näinhän se on.

Uutissuomalaisen USU- gallupissa, aivan tuoreessa, kerrotaan että kansalaisten tyytyväisyys hyvinvointialueensa toimintaan on parantunut. Vuosi sitten kansalaisista 34 % oli erittäin tai melko tyytyväisiä ja nyt luku oli noussut 38:aan prosenttiin. Yli 70-vuotiaista 42 % oli erittäin tai melko tyytyväisiä. Kyselyyn osallistui 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista.

Luottamus terveydenhuoltoon ja siihen että hyvää hoitoa saa, kun sitä tarvitsee, on äärimmäisen tärkeää. Luottamuksen menettäminen johtaa kustannusten kasvuun, kun potilas ei enää usko ensimmäisen ammattilaisen osaamiseen ja kyvykkyyteen auttaa vaan
hakee samaan vaivaan apua useammalta taholta.

Meillä on Suomessa hyvä järjestelmä, johon sekä ammattilaiset että potilaat saavat kirjata tilanteet, joissa asiat eivät ole menneet aivan mallikkaasti. Tähän järjestelmään ammattilaiset kirjaavat myös läheltä piti tilanteet. Nämä kaikki käydään systemaattisesti läpi selvittäen mitä koulutusta tai toimintatapojen muutoksia tarvitaan, jotta vastaava ei toistuisi.

Suomessa saa edelleen erittäin hyvää hoitoa korkealuokkaisten ammattilaisten toimesta ja
maksut ovat maltillisia. Vähälle huomiolle on hoitomaksukeskustelussa jäänyt se tosiasia, että vähä varaisimmat ja esimerkiksi takuueläkeläiset voivat saada vapautuksen maksuista. Maksukattoa ei myöskään nostettu, jolloin monisairaat palveluita paljon käyttävät maksavat alkuun hiukan enemmän, mutta maksukatto tulee vastaan aiempaa nopeammin.

Nyt on aika rakentaa palvelujärjestelmä, jonka jokainen osa nojaa tieteen ja tutkimuksen kautta saatuun näyttöön, karsittava päällekkäisyyksiä, mietittävä ammattilaisten työnjakoa
ja tehtävä asiointi palveluissamme yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Digitaalisia toimintoja kehitettäessä on muistettava ne lähes 800 000 kansalaista, joille digitaalinen asiointi on mahdotonta tai hyvin vaikeaa.

Palveluita käyttävien kansalaisten ja potilaiden osallistaminen kehitystyöhön on keskeistä. Kokemusasiantuntijatyötä hyvinvointialueilla on lisättävä. Tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa on vaalittava ja myös vaadittava poliitikoilta. Yhtään euroa ei saa käyttää harkitsemattomasti.

Maaret Castrén

Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingissä

Eduskuntavaaliehdokas 2027