Toiveikkaasti tulevaisuuteen suhtautuvien nuorten osuus on romahtanut kymmenessä vuodessa 25 prosenttia. Nuorten psyykkinen selviytymiskyky on selvästi heikentynyt ja usko menestymiseen, joka on itsestä kiinni, on vähentynyt.
Sosiaalisen median käytöllä on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tutkimukset osoittavat yhteyden runsaan ruutuajan ja lasten keskittymiskyvyn, mielenterveyden sekä sosiaalisten taitojen heikentyminen välillä. Suomessa älylaitteiden käyttö aloitetaan kansainvälisesti varsin varhain 5–6-vuotiaana, ja 7-vuotiaista kaikilla on jo älylaite. Sosiaalisen median koukuttavuus on muuttunut lasten ja nuorten elämäntavaksi.
Kuitenkin vasta 16-vuotiaat voivat ymmärtää digimaailman käyttöön liittyviä riskejä ja uhkia omalle tulevaisuudelleen. Mielenterveys on huonontunut, ja huumeiden käyttö arkipäiväistynyt. Huumeiden hankkiminen on helpompaa kuin tupakan ja alkoholin ostaminen.
”Mielenterveysongelmat koskettavat jo 30 prosenttia nuorista. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka ovat kokeneet väkivaltaa, pahoinpitelyä ja raiskauksia. Tilanteen korjaamiseksi keskeisenä toimenpiteenä on sosiaalisen median suojaikärajan nostaminen 16 vuoteen. Tämä auttaisi varmistamaan, että nuoret olisivat kypsiä ymmärtämään digimaailman riskejä. Lisäksi sosiaalisen median alustoille on asetettava velvoite valvoa ikärajojen toteutumista ja asianmukaista tunnistautumista”, kertoo nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Nina Lehtinen.
Pakollinen tunnistautuminen on keino vähentää alaikäisten altistumista haitallisille sisällöille ja rikollisille verkostoille. Tämä helpottaisi viranomaisten työtä rikollisuuden torjunnassa. Pakollinen tunnistautuminen sekä rikosoikeudellinen vastuu alaikäisten hyväksikäytön estämiseksi verkossa ovat keinoja korjata sosiaalisen median haittavaikutuksia.
”Puhelimen käyttö oppituntien aikana sallitaan elokuun alusta lähtien vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin, kuten oppimistarkoituksiin ja terveydenhoitoon. Toivottavasti vaikutukset näkyvät myös koulun ulkopuolella lasten ja nuorten keskittymiskyvyssä, pienempänä ruutuaikana, liikunnallisuuden lisääntymisenä, kiusaamisen vähentymisenä ja vahvempina sosiaalisina suhteina”, korostaa kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen.
Älylaitevapaat koulupäivät, joissa keskitytään sosiaalisen kanssakäymisen kehittämiseen, voisivat olla merkittävä askel nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
LISÄTIETOJA
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen, pihla.keto-huovinen@eduskunta.fi 09 432 3083
Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Nina Lehtinen, nina.lehtinen@valtionkoulukodit.fi
Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtaja, liiketoiminnan opettaja Hanna-Leena Hemming, hlhemming@gmail.com +358 50 511 3048
Pelastetaan lapset ja nuoret -hankkeen puheenjohtaja Satu Keiski-Toni, satu.keiski@gmail.com +358 40 505 1860
Helsingin Kokoomuksen Naiset ry
helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com
facebook.com/helsinginkokoomuksennaiset
Helsingin Kokoomuksen Naiset ry edistää Kokoomuksen Naisten Liiton ja Kokoomus-puolueen tavoitteita, uudistaa yhteiskuntaa naisten näkökulmasta, rakentaa tasa-arvoista ja turvallista yhteiskuntaa.
